Metsärahastojen regulaation peruspiirteitä

Q: Mikä Dasos Capital on ja mitä se tekee?

A: Dasos Capital Oy on vuonna 2005 perustettu suomalainen vaihtoehtorahastojen hoitaja, jonka toimialana on tarjota vaihtoehtorahastojen hoitamista ja markkinointia koskevia palveluita. Dasos Capitalin hoitamat rahastot keskittyvät metsäomistusten ja maaomaisuuksien hallinnointiin ja kehittämiseen. Dasos Capitalin palvelut on suunnattu institutionaalisille sijoittajille, ja sen hallinnoimat rahastot sijoittavat varoja sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Dasos Capitalin sijoittajina on mm. suomalaisia eläkeyhtiöitä. Dasos Capitalin rahastojen toimintaa ohjaa keskeisesti kaksi periaatetta: sijoittajien kansainvälisyys ja sijoitusten kansainvälisyys. Yli 50 % Dasos Capitalin rahastojen sijoittajista on ulkomaalaisia, ja hyvin merkittävä osa rahastojen sijoituksista sijaitsee muualla kuin Suomessa.

 

Q: Mitä ovat Dasos Timberland Fund I ja Dasos Timberland Fund II?

A: Dasos Capital Oy toimii kahden metsätalouteen sijoittavan timberland-rahaston neuvonantajana. Dasos Timberland Fund I, SCA-SICAV-SIF, perustettiin vuonna 2009 ja Dasos Timberland Fund II, SCA-SICAV-SIF vuonna 2012. Rahastot toimivat Luxemburgin lakien ja Luxemburgin rahoitusalaa valvovan viranomaisen CSSF:n (Commission de Surveillance du Secteur Financier) valvonnan alla. Molempien rahastojen juridisena viitekehyksenä toimii Luxembourgissa 13.2.2007 säädetty ns. SIF-laki, joka säätelee erikoistuneita sijoitusrahastoja (”specialised investment funds”). SIF-laki asettaa rahastoille lukuisia vaatimuksia mm. säilyttäjäpankista. Rahastot perustettiin Luxemburgiin, sillä rahastojen perustamisen aikaan SIF-lakia vastaavaa sääntelykehikkoa ei ollut olemassa Suomessa. Euroopan unionin direktiiviin 2011/61/EU perustuva laki vaihtoehtorahastojen hoitajista implementoitiin Luxemburgiin heinäkuussa 2013 ja Suomeen vasta maaliskuussa 2014. Lisäksi Suomessa ei vielä tänäkään päivänä ole sellaista Luxemburgia vastaavaa rahastopalveluteollisuutta, joka kykenisi toimittamaan mm. säilytysyhteisöpalveluja kansainvälisesti sijoittavalle metsärahastolle.

 

Q: Mikä on Dasos SA?

A: Dasos SA on Dasos Capitalin Luxemburgiin perustama hallinnointiyhtiö.

 

Toiminta Luxemburgissa ja Suomen lainsäädännölliset haasteet

Q: Miksi Dasos Capitalin rahastot on sijoitettu Luxemburgiin?

A: Dasos Capitalin rahastot on sijoitettu Luxemburgiin useista syistä. Tärkeimpänä syynä on, että Luxemburg tarjosi rahastojen perustamisen aikaan vaihtoehtorahastoja koskevan sääntelykehikon, SIF-lain, sekä sellaiset rahastoteollisuuden palvelut, jotka mahdollistavat kansainvälisesti sijoittavan ja kansainvälisiä sijoittajia palvelevan rahaston toiminnan. Toinen merkittävä syy sijoittaa rahastot Luxemburgiin oli Suomen verolainsäädäntö kommandiittiyhtiömuotoisia rahastoja koskien. On hyvin tunnettua, että markkinakäytäntönä on, etteivät tietyt ulkomaiset sijoittajat, erityisesti rahastojen rahastot, eivätkä tietyt kotimaiset yleishyödylliset yhteisöt sijoita suomalaisiin rahastorakenteisiin, koska niiden ei ole mahdollista eliminoida kaksinkertaisen verotuksen riskiä. Luxemburgissa vastaavaa lainsäädännöllistä veroestettä ei ole. Tehokkaan sääntelynsä ansiosta Luxemburg onkin yksi maailman suosituimmista ja tunnetuimmista rahastojen sijaintivaltioista.

 

Q: Voisiko Dasos Capitalin Luxemburgin toiminnan hoitaa Suomessa?

A: Ei voisi. Suomessa ei ole sellaista Luxemburgia vastaavaa rahastopalveluteollisuutta, joka mahdollistaisi kansainvälisesti toimivan rahaston perustamisen Suomeen. Kaksinkertaisen verotuksen uhka aiheuttaa sen, että merkittävä osa ulkomaisista ja kotimaisista institutionaalisista sijoittajista ei käytännössä voi sijoittaa suomalaiseen rahastoon. Tämä koskee erityisesti rahastojen rahastoja ja kotimaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä.

Q: Mitkä tekijät Suomen lainsäädännössä estävät tiettyjen ulkomaisten sijoittajien osallistumasta suomalaisiin rahastoihin?

A: Dasos Capital on koko toimintansa ajan pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan Suomen lainsäädännön uudistamiseen. Tavoitteena on tehdä Suomesta houkuttelevampi sijoitusympäristö ja mahdollistaa kansainvälisten sijoittajien sijoittaminen Suomeen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lainsäädännöstä tulisi poistaa sellaiset veroesteet, jotka estävät ulkomaisia rahastojen rahastoja sijoittamasta suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin.

 

Ulkomaalaiset rahastojen rahastot ovat suomalaisille pääomarahastoille tärkeä sijoittajaryhmä. Ulkomaalaisten rahastojen rahastojen sijoittaessa suomalaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin niille voi muodostua oikeuskäytännön (KHO:2002:34 ja KVL 2011 67/2011) valossa Suomeen kiinteä toimipaikka. Uhka kiinteän toimipaikan muodostumisesta ulkomaiselle sijoittajalle käytännössä estää sijoituksen tekemisen. Siksi selkein tapa poistaa ulkomaalaisten rahastojen rahastojen verotuksellinen este sijoittaa suomalaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin olisi lainsäädännön muuttaminen niin, ettei kiinteää toimipaikkaa muodostu ulkomaisille sijoittajille sellaisissa tilanteissa, joissa ulkomaalainen rahastojen rahasto toimii suomalaisen rahaston äänettömänä yhtiömiehenä. Kansainvälisten veroesteiden poistaminen on olennainen osa kehitystä, jossa Suomesta luodaan houkutteleva sijoitusympäristö kansainvälisille sijoittajille. Säännös on mahdollista muotoilla niin, että se ei avaisi mahdollisuuksia ei-toivotulle verosuunnittelulle. 

 

Muihin vastaaviin maihin, esimerkiksi Ruotsiin, verrattuna kyseessä on täysin poikkeuksellinen veroeste. Vuosina 2013-2015 rahastojen rahastojen osuus pääomasijoitusrahastoihin kerätyistä varoista Suomessa on ollut noin seitsemän prosenttia, eli noin 100 miljoonaa euroa. Ruotsissa sama osuus on ollut noin 14 prosenttia, eli noin kaksi miljardia euroa. Ruotsissa vastaavasti julkisen sektorin osuus pääomasijoitusrahastoihin kerätyistä varoista on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Suhteutettuna Ruotsin tilanteeseen, Suomessa rahastojen rahastojen osuus varainkeruusta voisi olla yhteensä noin 200 miljoona euroa.

 

Q: Onko Dasos Capital harjoittanut aggressiivista verosuunnittelua perustaessaan rahastot Luxemburgiin?

A: Verosuunnittelu ei ole ollut syy, jonka vuoksi rahastot on perustettu Luxemburgiin, eivätkä rahastot tai niiden hallinnointiyhtiöt saa merkityksellisiä veroetuja Luxemburgiin sijoittautumalla. 

 

Kansainvälisesti tunnustettuja rakenteita käytetään sen vuoksi, että rahastosijoittajien näkökulmasta verokohtelu on johdonmukaista ja ennustettavaa. Kaksinkertaisen verotuksen välttäminen on osa vastuullista varainhoitoa. Jos Suomessa ei tehdä veroesteisiin liittyviä sääntelymuutoksia, kansainvälisesti toimivien rahastojen perustaminen Suomeen muodostuu vaikeaksi.

 

Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan apulaisprofessori Tomi Viitalan mukaan Dasos Capitalin rahastojen perustaminen Luxemburgiin ei täytä aggressiivisen verosuunnittelun määritelmää.

 

Toiminta Malesiassa

Q: Mitä Dasos Capital tekee Malesiassa?

A: Dasos Timberland Fund I sijoittaa pääasiassa Eurooppaan, mutta se on vähemmistösijoittajana myös Malesiassa kestävää metsätaloutta harjoittavassa viljelymetsäinvestoinnissa.

 

Q: Maksaako Dasos Capital veroja Malesiaan?

A: Kyllä, Dasos Capitalin kohdeyhtiö maksaa veroja Malesiaan. Maanomistuksen ja verotuksen osalta sääntely on melko samankaltaista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Venäjällä, Aasiassa ja Afrikassa maksetaan veroluonteista metsämaamaksua (ns. stumpage fee). Ko. maksu ei pohjaudu toteutuneisiin puunmyyntituloihin vaan mahdollisuuteen saada puunmyyntituloja. Nimenomaan tämän veron maksaa Dasos Capitalin kohdeyhtiö Malesiassa. Tämä valtiolle maksettava veroluonteinen metsämaamaksu on noin 20-30 % toteutuneesta puunmyyntitulosta. Joillakin alueilla jopa taimikkometsistä on maksettava veroluonteista metsämaamaksua, vaikka alueelta ei saataisi lainkaan puunmyyntituloja. Koska veroluonteinen metsämaamaksu on maksettava riippumatta toteutuneista puunmyyntitulosta, se muodostaa merkittävän kustannuksen ja lisää riskiä toimia näillä alueilla.